Vajaa kuukausi sitten tartuin pitkästä aikaa puikkoihin ja aloitin pipoprojektin. Alku sujui vauhdikkaasti, mutta innostus haihtui lumihankien tavalla. Ehdin jo aloittaa kavennukset ja pipo olisi loppurutistusta vailla, mutta tässä se lepää, hyllyä lämmittämässä.
Helmikuun alussa on riittänyt häiriötekijöitä, jotka vievät helposti tällaisen satunnaisneulojan huomion. Oman tuotoksen sijaan posti on tuonut tullessaan lehtiä, joissa on ihania ohjeita. Novita ja Suuri Käsityö olivat odotetusti täynnä kevättä hehkuvia ohjeita, mutta myös Kotiliesi hehkutti kansikuvassaan: "Keväiset langat inspiroivat", Niitä kuvia selaillessa kudin on vaipunut unholaan ja ajatukset ovat karanneet jo tulevan kevään värimaailmaan.
Valitsin jokaisesta lehdestä mielenkiintoisen ohjeen, jonka haluaisin itse toteuttaa, tai ainakin aloittaa. Lieneekö kiukkuisen kevätflunssan ansiota, että kevätteemasta huolimatta valitsin vaatteet/asusteet, jotka lämmittäisivät vielä takatalven yllättäessäkin.
Ylin kuva on Suuri Käsityö 2/2015 -lehden sivulta 70. Viitan valitsin ensisijaisesti siksi, että se on selkeä ja melko helppo, mutta suuri palmikko pitää mielenkiintoa yllä sekä neulojalla, että katsojallakin. Itselleni en viittaa neuloisi, mutta naapurin rouvalle se voisi olla juuri sopiva.
Vasemmanpuoleinen hihaton neuletunika on Novitan numerosta Kevät 2015. Tämä sopisi mainiosti toimistolle työpäivän piristykseksi. Taskut ovat ihana yksityiskohta. Malli taitaa olla kuitenkin hieman turhan myötäilevä tällaiselle lyhyelle pullukalle. Ohje on onneksi myös koolle XXL ja pituuden voi valita itselleen sopivaksi.
Kotilieden kolmannessa numerossa esitelty Kallas-keeppi on näin ystävänpäivän läheisyyteen sopivasti romanttisen vaalean sävyinen. Valokuva muistuttaa minua ensimmäisestä omasta kodistani, jossa silloin tällöin istuskelin leveällä ikkunalaudalla ihmettelemässä elämää ja unelmoimassa tulevasta. Keepissä käytetty mohairlanka tekee siitä ihanan utuisen näköisen.
Tämän illan vietän vielä lehtiä selaillen ja unelmoiden. Ehkä huomenna palaan omien puikkojen ääreen, koska kyllä tänä talvena vielä pipoakin tarvitaan.
Hankikantoa odotellessa,
Annika
