Sinne se sitten katosi, talvi.
Ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan. Pipo oli tarkoitus saada valmiiksi "tämän talven lumille". Pienen etsimisen jälkeen pihan nurkasta löytyi vielä jotain, mitä voi hangeksi kutsua. Vielä ehdin siis mainiosti pitää kiinni luvatusta. Neulominen ja päätetyö olivat jumittaneet hartioni niin pahasti, että edellisestä kavennuskierroksesta pipon parissa oli jo muutama viikko. Silloin mielessä kirkkaana ollut suunnitelma oli onnellisesti kadonnut. Helmineuleen kaventaminen kauniisti on, ainakin minulle, mahdotonta. Vinkkejä otetaan vastaan!
Muutama kavennus per puikko -ajatuksella ja tiheällä sovitustahdilla tuli valmista melko nopeasti. Ahne kavennustahti aiheutti sen, ettei pipo peitä korvia ihan kokonaan, mutta sehän sopii hyvin tällaiseen "kevätpipoon". Perheen kuopus innostui pipoprojektin loppumisesta, hän on tilannut Angry Birds -pipon. Sakke vihreällä pohjalla on ohjelmassa seuraavana. Tällä tahdilla tuo pipo taitaa löytyä vasta joulupukin lahjasäkistä. Tässä vielä kuva valmiista kokonaisuudesta, lapaset toi joulupukki, pipo syntyi muutaman kuukauden aikana satunnaisten neulontapuuskien tuoksinassa.
Naistenpäivän kunniaksi meidän perheen pojat leipoivat munkkeja, joiden kaveriksi oli leivottava myös pullia ja korvapuusteja. Yhtä itse tehdyn näköisiä pipon kanssa nämäkin. Pipo lämmittää ja pullat maistuivat työpaikan kahvipöydässä, ulkonäöstä huolimatta. Karattiin lasten kanssa keväiselle kävelylle ja jätettiin mies siivoamaan keittiötä. Tuoreet munkit nautittiin takapihalla pihasuunnitelmaa tehden. 5-vuotiaan ehdotus vesiliukumäestä päätettiin yhteismielin jättää odottamaan lämpimämpää säätä. Epätrendikkäästi aion vielä nauttia iltapalaksi korvapuustin ja aloitan vasta huomenna sen laihduttamisen ja vaatekaapin järjestelyn ja aikaisin nukkumaan menemisen ja henkisen kasvun ja pihatyöt...
Loppuun vielä Naistenpäivän jälkimainingeissa pieni muistutus naisenergian tärkeydestä:
