perjantai 20. joulukuuta 2013

Piparia purkissa

Tähän aikaan vuodesta tarvitaan paljon pikkuviemisiä, ystäville, tuttaville, kerhontäteille, opettajille ja tanssitunninopettajille. Seija myrskyn takia tämä postaus on antanut odottaa itseään, mutta ehkä muutama henkilö kuitenkin odottaa pikkuviemistä tai joku jouluvieras piipahtaa yllättäen luonasi. Tässä helppo ja nopea vinkki sinulle joka haluat valmistaa viemisen itse. Tee muutama purkki vaikka kaappiin odottamaan.

Näitä tarvitset:
- lasipurkkeja, kuvassa olevat purkit ovat 0,9l. Näihin purkkeihin jäi hyvin sekoitusvaraa.
- välineet suklaalevyjen pilkkomiseen
- desilitranmitta, teelusikka, ruokalusikka

Purkeista tulee hyvin näyttäviä kun raaka-aineet laitetaan purkkeihin kerroksittain. Tässä ohjetta kuinka kokoat purkin. Ensimmäinen sokeri on siis purkin pohjimmainen ja niin edelleen.

Cookiet
0,6dl sokeria
0,6dl fariinisokeria
2dl jauhoja
1tl soodaa
1tl vaniljasokeria
hyppysellinen suolaa
1rkl kaakaojauhetta 
1-2dl suklaata/ karkkeja

Tuosta ohjeesta voit tehdä vaikka tuoteselosteen ilman määriä. Ja ehdottomasti kannattaa panostaa purkin ulkonäköön. Käytä herkullisen näköisiä kankaita, papereita, nauhoja ja mitä vaan ikinä keksit. Tee vaikka tagi, johon kirjoitat tuoteselosteen ja toiselle puolelle sitten ohjeen kuinka purkin sisällöstä saa keksejä.

Kortin toiselle puolelle kannattaa kirjoittaa selkeä ohje keksien valmistuksesta. Kirjoitan sen tähän alle sinulle tiedoksi.

Herkku Cookiet
- lisää 1 muna ja 60g pehmeää rasvaa
(jos sinulla on isot purkit, joihin jää tilaa, voit alkuun laittaa maininnan "sekoita kuiva-aineet purkkia ravistamalla") 
- paista 200 asteessa 10min
p.s paista ruokalusikallisen kokoisia nokareita kaksi pellillistä, kohoavat paljon.

                                        Mukavaa herkkujen valmistamisaikaa kaikille!
                                                                           Tanja

maanantai 2. joulukuuta 2013

Itsetehtyjä ja käytännöllisiä joululahja- ja sisustusvinkkejä

Olen viime kertoina postannut ah, niin ihanasta kodinhoitohuoneestani, tai ainakin siihen liittyvistä asioista. Ajattelin tällä kertaa jatkaa vielä samasta aiheesta, koska tosiasiassa kodinhoitohuoneessani on muutamia erittäin käytännöllisiä vinkkejä pukinkonttiin. Itse olen näihin sortunut lähinnä sisustusmielessä, mutta toki tarpeen niin vaatiessa ;)

Kodinhoitohuoneeni on todella pieni ja olen joutunut miettimään kaiken siten, että pyykinkäsittely hoituisi vaivattomasti. Tila sijaitsee vanhan talon ullakolla, vinon katon ja parrujen alla, vanhan meijerin vintillä. Yhteen parruun on kiinnitetty pyyhetanko, jotta siihen voi kätevästi ripustaa lasten ulkovaatteet kuivumaan tai vettävaluvat pyykit valuttamaan veden suoraan tiskialtaaseen. Henkareita on kahta kokoa. Isot ovat ihan tavallisia vanhoja puisia henkareita, mitkä saivat pintaansa osmo colorin valkoisen vahakerroksen. Lasten henkareita sahasin "olkapäistä" vähän lyhyemmäksi, jotta vaatteet istuvat henkariin paremmin. Henkareiden kaulaan ripustin pellavapitsistä ja pinkistä samettinauhasta solmitut rusetit ja kruunuksi ompelin pienen helmen. Ihan tavallisetkin kaupan henkarit voi somistaa ihanilla nauhoilla, mitä sisustuspuodit ovat pullollaan. Kun tilaa on vähän, joudun säilyttämään asioita esillä ja haluan, että tila, jossa vietän aikaani suhteellisen paljon, on silti myös kodikas. Niinpä vanha hopeanhohtoinen hihalauta sai päällensä uuden koltun; pellavapäällysteen ja samanlaisen pellavaisen rusetin. Pellava on erinomainen materiaali silityslautojen päällystämiseen. Sehän kestää sen silitysraudan kuumimmankin lämpötilan. Ja muuten talouspaperirullateline on taivuteltu vanhasta pesulahenkarista, samaan tapaan, kuin edellisessä postauksessa kertomani sukkapyykinkuivatusteline. Sillä erolla, että katkaistut päät on taivuteltu koukuksi ja silmukaksi, jotta rullan vaihtaminen käy helposti.

Tätä kuvaa koristaa aiemmin täälläkin näkynyt pinkiksi värjätty tiskirätti. Tiskirätin värjäysohjeet siis löytyvät aiemmasta postauksesta. Lapsiperheen arjessa äidin käsienhoito tuppaa unohtumaan ja kädet kärsivät kuivuudesta. Itse sorruin ostamaan ihanasta Pastella-sisustuskaupasta kuvan käsisaippuan- ja rasvapullot, päästäkseni eroon kuivista käsistä. Voin suositella lämpimästi, sillä tuotteet ovat ihanan tuoksuisia ja bonuksena rasva on ihanan hoitavaa ja nopeasti imeytyvää. Krokotiiliboksi on puolestaan hankittu jo muutamia vuosia sitten Loviisan aitasta, mutta uskoisin, että tämän ihanan sarjan peltilaatikoita on siellä yhä myynnissä. Pinkkivihreäboksi kätkee sisälleen sen hieman tylsemmän näköisen nenäliinapahvilaatikon.



 Kaikkea tarpeelista joudun siis säilyttämään esillä ja toki jossain kohtaa on ihan järjellistäkin säilyttää asioita kädenulottuvilla. Vaaleisiin ruukkuihin on kätkettu kosteusliinoja ja muuta kodinhoitohuoneen ja lastenhoitoon liittyvää tilpehööriä. Tiskipöytää koristaa vanhat taulun kehykset, joihin on ihan muistin virkistämiseksi (ei minun, mutta mieheni)  tulostettu pinterestin ihanasta maailmasta kuva pesumerkintäsymboleista. Kunhan vaan saa käsiinsä vanhat kuluneet kehykset, on pinterest rajaton aarrearkku sisustustaulujen tekoon.

Tässä kuvassa puolestaan roikkuu se ihana pinkki pikkusukkien kuivatustelineeni. Sehän sai alkunsa siitä pinkistä väristä. No se pinkki tuli tietysti tuosta vanhasta kirpputorilta kahdella eurolla ostetusta lampunvarjostimesta. Oven yläpuolella oleva taulu, peittää taakseen luukun, josta pääsee käsiksi ledien muutajaan. Taulu siis pakonsanelema juttu, mutta toki sävysävyyn parrujen ja muun pinkin kanssa. Muuten tuo kortti on sellaisesta ravintoloiden ilmaiskorttitelineestä. Kaapin päällä säilytetään pesuvateja. Nyrkkipyykkiä kun lapsiperheessä joutuu aika usein pesemään. Kysessä ei suinkaan ole muovivadit, vaan ihanat vanhat emalivadit, mitä kirpputoreilla tulee usein vastaan. Sopivathan ne vanhan talon tunnelmaan paremmin.

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä, mankelikaapin reunassa roikkuu ihana euralaisen Minimaakarin muovipussinsäilytyspussi. Ihan mahtava kapistus. Pusseja ei tarvitse taitella, senkun vaan tunkee yläpäästä sisään ja repii alapäästä ulos. Se muuten roikkuu ovessa ikean vartavasten suunnitellulla koukulla. Koukku on pinnoitettu ohuella solumuovilla, jottei se naarmuta kaappien pintaa. Erittäin kätevä kapistus ihmiselle, joka ei koskaan osaa päättää koukun paikkaa, eikä uskalla niitä seinään porata, jos kumminkin se paikka ei miellytäkkään silmää =)

Näihin tunnelimiin ja vinkkeihin toivotan mukavia hetkiä  itsetehtyjen lahjojen puuhasteluun tai sisustuskauppojen kiertelyyn.
Joulunodotusta!
Salla

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Herkkukorppuja

Löysin Kotolivingin sivuilta ihanan valkosipulikorppujen ohjeen. Samankaltaisia leipäsiä myydään lähes jokaisessa Tallinnalaisessa ravintolassa alkupaloiksi ja pikku naposteltaviksi. Kannattaa tehdä koko pellillinen samantien, koska nämä herkut tuppaavat häviämään hetkessä
Näitä tarvitset: 
  • kuivahtanutta leipää: mikä tahansa sortti käy
  • 2-3 valkosipulinkynttä makusi mukaan
  • kiteistä sormisuolaa
  • yrttejä esim basilikaa, korianteria tai mikä vaan on sinulle maistuvaista. Eikä ole väliä onko tuoretta vai kuivattua, molemmilla onnistuu kyllä.
  • 1,5-2dl öljyä 
  • mustapippuria
Tee leivistä sormipariston kokoisia viipale-suikaleita. Levitä leivät leivinpaperille. Sekoita kulhossa öljyn joukkoon valkosipuli hienonnettuna sekä yrtit ja mausta mustapippurilla ja suolalla.Levitä seos leipäpalojen päälle. 
Paista leipiä uunissa ylätasolla 200 asteessa n. 10min, seuraile kuitenkin etteivät leivät pala. Päälle voit sirotella hieman sormisuolaa. Valmiit leipätikut ovat rapsakoita syötäväksi sellaisinaan tai dippaamalla niitä vaikka kermaviiliin.
Raaka-aineet näihin herkkuihin löydät vaikka Ekmanin kellaripuodista, jonne pääset näppärästi nettipuotimme kautta www.kotikulmilla.com Tervetuloa! 
                Herkullisia hetkiä toivottaa, Tanja



keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Messut on käyty ja jalat ovat väsyneet, mutta nyt jo ehkä toipuneet

Lähdimme messuille lauantai aamusta, vielä auringon ollessa untenmailla. Mukaani lähti 5 - vuotias tyttäreni. Alkuun kyllä mietin hänen messukestävyyttään, mutta viimekeväiset Wanhan sataman messut loivat minuun uskoa. Ja olihan meidän molempien lempi tuunari, Anu Harkki, paikalla. Messut olivat kaiken kaikkiaan hyvin antoisat. Alkavat vaan olemaan kohta niin suuret, että tutustumiseen täytyy varata kaksi päivää. Niille jotka eivät ole koskaan käyneet Tampereen messuilla niin tiedoksi siellä on 4 hallia. Myynnissä oli käsitöitä tekeville materiaaleja helmistä papereihin ja kankaista kiviin. Myös kaikki työvälineet olivat hyvin edustettuina oli ompelukoneita, korujen työstökoneita, leikkureita ja monen moisia puikkoja. Myös valmiiden käsitöiden kannattajille oli hyvin monenlaista tarjolla, eniten ehkä koruja. Tämän vuoden hittituotteeksi ei kuitenkaan noussut mikään ylitse muiden. Jos joku kuitenkin täytyy valita niin ne taisivat olla vanhoista lusikoista taivutetut esineet ja paperikranssit.



Nämä rouvat olivat ensimmäisinä tonttujensa kanssa meitä vastassa. Tontut olivat hellyyttäviä ja sisälsivät niin monta eri osaamisaluetta, että oikein pyörrytti. Ikäväkseni nyt kuitenkin olen unohtanut keitä he olivat. Yritin oikein etsiä messukartasta ja -luettelosta, mutta turhaan. 
Tässä ihanuuksia kolmas kerros blogin kirjoittajalta. Heidän käsissään vanhat tavarat saavat uuden elämän. Työt on tehty taidolla, i like :) Käykääs katsomassa lisää osoitteessa http://kolmaskerros.blogspot.fi/
Nukkekoteja ei nykyään voi vastustaa aikuisetkaan. Tässä yksi taidonnäyte, josta saat lukea lisää siitä tehdystä kirjasta "Nukkekoti Väinölän tapaan". Kirjan kirjoittaja Maria kirjoittaa myös blogia, http://maria-malmstrom.blogspot.fi/ , jossa pääsee näpertelemään nukkekodin tavaraa hyvien ohjeiden avulla
http://www.käsityöelämässä.fi/
Tämän kyltti nosti hymyn huulilleni ja aion pujottaa työhuoneeni oveen! 
Riemukkaita askarteluhetkiä teille lukijamme.

Tanja




sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Arvonnan aika!

Hei sinä lukijamme!
 Päätimme laittaa pystyyn arvonnan syksyn kunniaksi! Osallistumaan pääset jakamalla mieleisesi blogipostaus omalla seinälläsi Facebookissa tai blogissasi. Mainitse Facebook sivullemme ( https://www.facebook.com/Kotikulmilla ) vaikka JAETTU ja postauksen nimi niin olet mukana :) voit myös kommentoida blogiamme halutessasi. 

Lukijaksi rekisteröitymällä pääset lukemaan aina uusimmat postauksemme ensimmäisten joukossa. Arvonta suoritetaan ensi sunnuntaina 17.11 kunhan kotiudutaan Kädentaidon messuilta (klo 21 mennessä vastanneet ovat mukana arvonnassa). 

Tervetuloa mukaan!

p.s. Voittajalle kaksi kappaletta ihania tiskiliinoja ja lisäksi pieni jouluyllätys 
(värit saa valita allaolevista)

lauantai 9. marraskuuta 2013

Vielä ehdit isänpäiväksi


Huomenna se odotettu isänpäivä saapuu. Neiti on kerhossa ja hoidossa väsäillyt isälleen mitä hauskempia tavaroita, yksi hänen lempitekeleistään on paperinen työkalupakki. Voi kuinka innoissaan sitä pidetään sängyn alla odottaen huomista. Mutta siis pikapika vinkin lahjasta lupasin tähän vielä postata.

Pistän tähän rintarinnan kahdet erilaiset kehykset, joita isänpäiväksi lasten kanssa väsäilimme. Tarvitset siis: 
- perusnormi kehykset, Ikeasta mm.löytyy edullisesti. 
- muovieläimiä tai nappeja
- liimaa, kuumaliimaa, yleisliimaa tai jytympää pikaliimaa. En ole oikeen koskaan ymmärtänyt tuon kuumaliiman hyvyyttä. Ehkä se siinä kranssaskartelussa kera kuivakukkien on tosi hyvä, mutta ei sitten oikeen muussa. 
Tässä yllä sitten liimaillaan. Eläimet on kuitenkin hyvä laittaa sillä pikaliimalla, ettei sitten tippuile lattialle kun taulu on seinällä .
Nyt kehykset ovat valmiit, vain kuvat puuttuu. Halusin kuitenkin hieman jatkaa tuota eläinkehystä ja päätin spreijata sen pinkiksi. Käytin Liquitex nimistä spray-maalilla, se on vesiliukoinen eikä käryä lähes ollenkaan eli sisätilassakin voi hyvin maalata, kunhan muistat suojata alueen hyvin ennen maalausta. 
Nyt elukat ovat sitten kaikki pinkkejä :) Tähän A4 kehykseen mahtui useampi kuva neitisesestä ja sen pikkuveljestä. Ihanaa isänpäivää kaikille!
                                                                    Tanja

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Mitä pinkeistä pyykkipojista syntyikään. . .





Tehän tiedätte nämä muoviset pikkupyykin kuivatushärpäkkeet!


Minulla on uusi, omasta mielestäni tietysti maailman paras kodinhoitohuone. Sisustajansieluani kertakaikkisesti syö ajatus tämän ripustamisesta ihkaihanaan kodinhoitohuoneeseeni. Niinpä syntyi visio pinkistä pikkupyykin kuivatustelineestä. Hommaan tarvitaan metallinen pesulahenkari, tongit ja tietysti ne pinkeiksi värjätyt helmet ja pyykkipojat sekä viimeistelyyn vähän liimaa.


 Aloitin katkaisemalla henkarin sopivasta kohtaa tongeilla. Katkaisukohdan tulisi jäädä isomman helmen sisään. 


Sitten pujottelin vuoron perään helmiä ja pyykkipoikia henkarin alareunaan. 


Viimeiseksi pujotin perimmäiset kaksi helmeä ja kiinnitin tuon isomman helmen liimalla. Liimaa kannattaa levittää molempiin henkarin katkaistuihin päihin, jotta helmi varmasti kiinnittyy kunnolla. Ja siinähän se sitten on, minun pinkki kuivatustelineeni =) 


Tämä kun on värjätty tekstiiliväreillä, ei varmasti kannata vitivalkoisia sukkia tässä kuivattaa. Kosteus saattaa irroittaa väriä pyykkipojista. Mustille sukille tämä passaa eri hyvin ja jos löytyy puhtia, niin pukinkonttiin voi käsitellä nämä vielä värittömällä vahalla tai lakalla. Ei muuta kuin pinkkiä marraskuuta teille lukijat!
Salla




Posted by Picasa

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Hohtoa Halloweenjuhliin!

       Pyhäinpäivän aikaan on kiva leikkiä erilaisilla lyhdyillä. Nämä lyhdyt ovat melko lyhytikäisiä mutta sitäkin näyttävämpiä. Tarvitset isoja tai pieniä lasipurkkeja, valotikkuja, kimaltavaa hilettä ja sakset.

Naksauttele tikku loistavaksi ja leikkaa tikun kärki poikki. On parempi leikata tikun kärki suoraan purkin sisään, niin silloin ei ole vaaraa kärjen lentämisestä minne sattuu. Kun kärki on leikattu, heiluttele tikun neste lasipurkin sisäreunoille, älä innostu liikaa ettei neste roisku ympäriinsä. Lisäksi voit lasipurkkiin ripotella kimallehilettä jos tahdot. VALMiS! Kaunis eikö totta?

                
                                             Loistavin terveisin, 
                             
                                 Tanja

lauantai 19. lokakuuta 2013

Huhuu!

On aika valmistautua kurpitsajuhlaan! Silloin kun minä olin pieni ei tätä juhlaa vielä juhlittu meidän maassa, mutta nykyään kaupat pursuavat haamuja, kurpitsoja, seittiä ja torahampaita ja kaikkea kaikkea muuta. Ajattelin jakaa kanssanne huippu hauskan ja hurmaava haamun ohjeen
Tarvitset ohutta sideharsoa ja kankaankovetetta. Minulla tässä on Paverpol kovetetta joka kestää myös ulkokäytössä. Kovetteena voit käyttää myös tärkkiä tai vaikka sokerilientä.

Lisäksi tarvitset vielä haamulle vartalon. Minulla tässä kattila ja vanha lamppu. Lisäksi laitoin vielä lankakerän pussin sisälle ja näin haamu sai vartalonsa. Seuraavaksi kastelin harson ja muotoilin sen vartalon ympärille. Harson on ulotuttava kunnolla pöydälle, koska sen tuki on tärkeä. Minulla tässä oli noin puolen metrin pala. Ostin harson Eurokankaasta, 1,50€/ metri. Siellä oli kahta eri vahvuutta ja tämä oli sitä ohuempaan. Paverpol kuivuu hyvin nopeasti joten haamujen tekeminen on nopeaa. Paverpol on myös turvallista se on tullut jenkeistä, joten sen täytyy ollakin todella turvallista kun siellä se sellaisen meriitin on saanut :) Lasten kanssa tämä onnistuu kivasti, kannattaa kuitenkin käyttää käsineitä, ei tule sitten niin paljon sotkua.
Liimasin haamulleni vielä silmät mustasta pahvista, mutta yhtä hyvin ne voisi vaikka maalata. Sitten hän onkin valmis! Eikö hän olekin hurrrrrrmaava :)

                                 Tanja 


keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Paketteihin narua


Tämänkaltaiset nauhat saapuivat kauppoihin alkuvuodesta oikeen rytinällä. Jotenkin ne vetosivat ostajiin. Sympaattiset narukerät näyttäytyivät niin pastellisävyissä kuin hieman tummemmissakin väreissä. Kyseiset pakettinarut ovat kieputettu kahdesta erivärisestä puuvillanarusta. Itse päätin kokeilla Pinterest:stä löytynyttä ohjetta valmistaa helposti kaksiväristä pakettinarua. Onhan Pinterest sinulle jo tuttu? Kyseessä oleva kuva-linkkipankki on varsin koukuttava. Jokainen pääsee siellä keräämään itselleen tauluja johon esim aiheittain voi kerätä mielenkiinnon kohteita. Siellä voit seurata myös Kotikulmilla Sallan ja minun tauluja. Käy tutustumassa :) mutta sitten jatkakaamme aiheesta narut.
Näitä tarvitset: puuvillanarua, pahvia, tusseja eikä sitten muuta kuin hommiin. Kieritä naru pahvin ympärille tarvitsemasi määrä ja valitse haluamasi värinen tussi.
Väritä tussilla säännöllisesti viivoja, niin että tussin väri imeytyy läpi narun.  Narun paksuudesta ja materiaalista riippuu kuinka paljon väriä tarvitset. Leveä teräinen tai siveltimen muotoinen tussi on tähän hommaan hyvä. Värittäminen kannattaa tehdä narun suuntaisesti ja tietysti molemmat puolet. Huomioi myös pahvin taitekohta, ettei tule pidempää valkeaa paikkaa.
Narusi on nyt valmiit. Helppoa eikö totta? Omat naruni ovat hyvä esimerkki siitä kun tussin ei ole annettu imeytyä rauhassa puuvillanarun läpi. Voit myös värittää useammalla erivärillä narun mukavan kirjavaksi. Itse käärin narut vanhoihin lankarulliin, niissä ne on kivaa pistää esille ja voihan ne ripustaa rullista vaikka roikkumaan johonkin, niin käytökin on helpompaa. Ja ei muuta kuin paketoimaan, onhan jouluunkin enää vain hetki

                       kirpeää syyssäätä sinulle!
                                     
                                    Tanja       

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Pinkit pyykkipojat

Tällä kertaa saatte vähän esimakua seuraavasta projektistani. Minulla on visio pinkeistä pyykkipojista ja jostakin mitä niistä voisi tehdä. Tällä viikolla innostuin vihdoin kokeilemaan pyykkipoikien värjäystä. Hankin Prismasta ihan tavallisen Nitor-yleistekstiilivärin, ihanan herkullisen pinkin tietysti. Enpä ole ennen puuta värjännyt, paitsi maaleilla ja petsillä, joten vähän homma oli sattuman kauppaa. Toki pyykkipojat olisi voinut maalata tai koristella vaikka washiteipeillä tai ostaa vaikka ihan valmiita pinkkejä pyykkipoikia. Mutta ei, minun visiossani on puiset pyykkipojat, joissa on läpikuultava pinkkiväri. Menettelin siis juuri, kuten väriohjeessa neuvottiin, sillä poikkeuksella, että käytin vain puolikkaan pussin väriä. Ensin oli siis vuorossa pyykkipoikien ja puuhelmien kastaminen. Mukaan lisäsin ihan muuten vain pari puutikkuakin. Ohjeessahan kehoitetaan kastamaan tekstiili läpikotaisin, ja ajattelin, että varmassa vara parempi. Ehkäpä puukin imee itseensä väriä tasaisemmin kosteana.

Lämmittelin liemen ohjeen mukaisesti 80-90 asteeseen. Lämpömittari lillui liemessä kokoajan, jottei lämpötila päässyt liian alas. Kattila on vanha, jo ruuanlaitto käytöstä poistettu ja hämmennystikkuna toimii pitkä lasiputki. Yhtälailla hommaan käy vaikka ruostumaton teräslusikka. Koitin pitää pyykkipojat tasaisesti kokoajan liikkeessä. Vaikka ne kelluivat pinnalla, tuntui, että ne alkoivat lähes heti imeä väriä itseensä. Niin ja muuten varmistelin värin tarttuvuutta myös suolalla ja etikalla, kun ensimmäistä kertaa olin puuta värjäämässä. 
 

Siinä kattilaa hämmennellessä, alkoi nälkä kasvaa syödessä. Olen kerännyt askartelutarkoitukseen jäätelötikkuja ja muistin, että ne lojuvat siinä keittiön laatikossa. Ja sinnehän nekin lensi värikattilaan. Hetken pohdittuani lisäsin vielä kaksi perus tiskirättiäkin. Muotitietoisena olen havainnut, että tuo kalanruotosiksak lienee viimeisintä huutoa, joten tuskin se pinkissä tiskiratissäkään hullumpi olisi. Jäätelötikkuja en kostuttanut lainkaan etukäteen ja yhtälailla ne imivät väriä itseensä. Lopputuloksessa ei juurikaan eroa huomaa. Pitkät puutikutkin olivat niin pitkiä, etteivät kokonaan kattilaan mahtuneet ja kääntelin niitä edestakaisin, jotta molemmat päät värjäytyisivät. Lopputulos niissäkin oli ihan tasainen.

Kun pyykkipojat olivat höyrynneet liemessä 20 minuuttia, otin ne pois. Ohjeen mukaan väriliemen tulisi antaa jäähtyä ja asteittain alkaa huuhdella aina haaleammalla ja haaleammalla vedellä, siis välttää liian nopeita lämpötilanmuutoksia. Meillä tulee kotona hanasta todella kuumaa vettä ja päätin heittää jälkiväriin vielä nipullisen niintä, joten en siis antanut pyykkipoikien jäähtyä väriliemessä, vaan aloitin huuhtelun heti. Väriä ei irronnut juuri nimeksikään, mutta lisäsin vielä kuitenkin viimeiseen huuhteluveteen tilkan etikkaa. Tällä välin niinet imivät itseensä viimeisetkin pinkit rippeet. Jos ei muuta, niin saa niistä ihania lahjanauhoja paketteihin.
Ja katsokaapa lopputulosta, sehän on täydellinen läpikuultava pinkki =) Mitä näistä sitten syntyy, sen näette seuraavassa postauksessani! 
Pinkkiä syssyä kaikille, Salla

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Omenoita siellä täällä ja vähän tuollakin

Meidän pihalla on omenapuita, paljon, todella paljon. Kaiken kaikkiaan 15 puuta. Puut ovat vuosien saatossa tuottaneet koululaisille useita satoja ja opettajien pöydät ovat täyttyneet omenoista. Puut leikattiin hyvin varhain keväällä ja kuvittelinkin että siinä meni sato, mutta eipäs niin käynytkään. Kevään lumoavan kukinnan jälkeen alkoi pienen pienien raakileiden kasvu. Samaan aikaan kun omenat kasvoivat kasvoi ahdistukseni. Mitä tekisin sillä kaikella omenalla, jota satona minulle suotaisiin. Syksyn saapuessa oksat taipuivat kohti maata ja ratkeilivat liitoksistaan omenien painosta. Sitten ne alkoivat tippua puusta ja päivä päivältä ne alkoivat vallata nurmikkoa, silloin minut valtasi paniikki ja ratkaisu omenien suhteen tuli tehdä nopeasti. Kahtena viikonloppuna omenia tuli kerättyä hoitotädin ja ystävien hevosille. Kolmantena sunnuntaina olin sitten päättänyt tehdä lopuista omenoista tuoremehua. Kinuskikissan sivuilta löysin herkullisen kaura- omena paistoksen ohjeen, jota nyt olen kahteen kertaan tehnyt. Mehua nyt sitten odotellaan ja tässä samalla mietin mitä tekisin niille kymmenille ja kymmenille pikku kärpäsille, jotka päättivät jäädä meille asumaan omenahillon valmistamisen jälkeen. Ideoita? Astianpesuaine+etikka on jo kokeiltu.