Leikkiä kuvien kanssa

Nykypäivänä jokaisella kulkee kamera mukana lähes minne meneekin. Teknologian mullistuksen myötä kamerat kännyköissä ovat hyvälaatuisia ja näppäriä käyttää. Kuvia tulee otettua helposti. Mutta mihin kuvat jää? Itsellänikin on tabletilla ja kännykässä varmasti tuhat kuvaa. Mitä teen niillä? entä jos hävitän puhelimeni tai hajotan tabletin? 

Pidän kyllä vanhanmallisista albumeista ja olen skräpännytkin kuviani sivuiksi. Niitä on kyllä ihana hypistellä. Nyt olen kuitenkin hieman innostunut digitaalisessa muodossa tapahtuvasta kuvien koristelusta. Mitään digiskräppäystä se ei ole, mutta ehkä jotain sen esiastetta. Olen ladannut puhelimeeni muutaman applikaation joiden avulla kuvista saa kollaaseja ja niitä pystyy jopa hieman korjailemaankin. Pientä hifistelyä on myös ilmassa kun voi vaihtaa värejä ja lisätä tekstejä. Alla on muutama kuva joihin olen käyttänyt Repix:ä ja Instacollagea. 

Kuvan käsittelyyn on käytetty Repix:ä. Hieman ovaali kehystä ja keskitystä. Väriä muokkasin musta-valkoiseksi. 

Kehyksenä pyöreät kulmat ja kuvan värimaailmaa vaihdoin yhteen lemppareistani 1974. Repix

Instacollagesta taasen löytyy enemmän mahdollisuuksia temppuiluun. Kehysmahdollisuuksia ja värejä niihin on paljon. Väritystä on tässä säädetty polaroid toiminnolla. Lisäksi hauska teksti.

Instacolllage 

Repix

Instacollage

Repix on suomalaisen tekijän. Instacollage ja Instacollage 2 ovat instagramin oheisohjelmia. Näistä kaikista löytyy ilmaisversiot ja muutamalla eurolla niitä voi vielä laajentaa.  Molemmat saatavilla IOS ja Android käyttöjärjestelmiin.

Nykyään kun nappaan kuvan ja haluan sen jakaa jollekin, tuunaan sitä näillä ohjelmilla jotenkin. Kuvan muoto tai rajaaminen ovat ainakin ne mitä aina teen. Rajaamalla kuvan olennaiseen, mitä olen halunnutkin kuvata on mielestäni tärkeää. Kuvan pyöristetyt kulmat tai muu muoto lisää vielä ryhtiä. Itse tykkään katsella kuvia ja hieman leikitellä niiden kanssa. 

En tiedä sinusta, mutta itse ainakin saatan näpätä samasta tilanteesta useamman kuvan. Muistan jo lapsuudesta kun luokkaretkelle lähdettiin filmikameran kanssa ja vanhemmat aina sanoivat, ettei sitten samaa kohdetta tulisi kuvata koko filmillistä. Nykyään kun 24 tai 36 kuvaa ei ole rajoitteena, niin kuvia voi napsia mielinmäärin. Tässä olisi syytä kuitenkin olla viisas ja vaikka sitten jälkikäteen muokata hyvät ja tuhota huonot otokset. Viisain olisi kuitenkin hän, joka tämän operaation jälkeen tallentaisi kuvat ulkoiselle kovalevylle. Tähän asti en ole vielä päässyt. 

Ja se digiskräppäys on oma juttunsa. Tämä ei ole vielä sitä vaan ehkä pieni sipaisu siihen suuntaan, mutta jos digiskräppäys sanana herätti kiinnostuksesi niin tässä alla muutama linkki, joista pääsee tutustumaan.

http://omuli.net/mita-on-digiskrappays/

http://nanannurkka.blogspot.fi/2013/03/opastusta-digiskrappayksen-maailmaan.html

http://kynajasakset.blogspot.fi/2011/01/digiskrappays-mieluisia.html

Mukavaa viikonloppua!

                                                 Tanja

Kiireisen kevään katumuotia

Moi

Kauhea kevätkiire! Siitä johtuen on postauksissakin ollut väliä. Kirjoittelemme näitä siis Tanjan kanssa yhdessä ja nyt minun postaukseni on roikkunut ja roikkunut. Mutta vihdoinkin löytyi muutama minuuttia ylimääräistä aikaa. Ja koska kiire näissä kevään viimeisissä hommissa on, täytyy diy-ohjeenkin olla mahdollisimman nopeasti toteutettavissa oleva. Tässä tulee siis ohjeet helppoon farkkuliiviin, minkä toteuttaa muutamassa minuutissa, kunhan kaavat on tehty valmiiksi. Ne puolestaan kopioisin toisesta itselläni käytössä olevasta, joten vältyin sen suuremmilta mittaamisilta ja kaavoituksilta.
Olen työssäni tehnyt viidesluokkalaisten kanssa hienoja ja mitä oivaltavampia farkkuliivejä käytetyistä farkuista. Viime viikolla meillä oli muotinäytös ja pitihän opettakin olla oma liivinsä. Tässä siis ohjeet miten toteutin omani. Liiviin tarvitset siis yhdet vanhat farkut, eikä haittaa, jos polvet on kuluneet puhki :)

 Etukappaleen leikkasin siten lahkeen sivusta, että sivusaumasta muodostui ikäänkuin muotolaskossauma kappaleen miehustaan. Ja vältyin edes koskemasta kuluneisiin polvikohtiin. Saumavaroihin jätin noin sentin verran ylimääräistä, vaikka saumoja tässä liivissä on vain kaksi.  Tässä kaavassani on niskalenkki, mutta päätin pidentää niskalenkkiin 20senttiä pituutta ja sain niskaan solmimisvaraa ruseteille tai solmulle.

 Sitten tarvitaan tietysti vielä takakappale. Leikkasin sen farkkujen takakappaleen vyötärökaitaleesta, ikäänkuin ylösalaisin. Näin sain mukaan yhden vyölenkin keskelle alas ja mikäli kappale on leveämpi kannattaa tietysti leikata useampikin vyölenkki mukaan. Yhdistin näiden kolmen kappaleen sivusaumat siten, että jätin saumavarat reilusti ulkopuolelle. Tikkasin kaksi tikkausta parin millin välein. Ensimmäinen tikkaus pysäyttää rispaantuvan reunan ja sisempi tikkaus pitää liivin kasassa. Siinähän ne ompeluhommat sitten olikin. Sitten vaan ratkojalla tai saksen kärjillä rispaamaan kauttaaltaan kaikki reunat hapsuille.

Irroitin vielä farkuista neljä muuta vyölenkkiä ja kiinnitin ensimmäiset kaksi hyvin lähelle sivusaumoja ja seuraavat kaksi puolestaa hyvin lähelle liivin keskietua. Tässä kiireessä ei mitään nappeja tai vetoketjuja ommella, vaan nuo vyölenkit ajavat myös kiinnityksen virkaa. Jos liiviä haluaa pitää kiinni, sen voi solmia huivilla tai kiinnittää vyöllä. Tässä kuvassa näkyy myös nuo ulospäin jätetyt saumavarat rispattuina. Rispaamisen jälkeen liivi kannattaa pestä, jotta rispaantuneista langanpäistä tulee vanhan ja kulahtaneen oloiset.

Tässä siis kiireisen kevätnaisen liivi vielä selkäpuolelta. Ihan näpsäkkä vai mitä ;)

Nyt vaan innolla farkkuliivejä ompelemaan. Ja hei, jos kaapista ei löydy yhtään paria vanhoja farkkuja, tule ensi viikon keskiviikkona 14.05.2014  klo 18 kreivilän vanhalle koululle Paattisille. Rompetori kerää vanhat lumppujen ja romppeiden myyjät ja voit tehdä hyviä löytöjä. Tervetuloa Kotikulmilla-iltatorille!

http://www.kotikulmilla.com/iltatorit/
https://www.facebook.com/events/442800835855863/?ref=22

Kevätterkuin Salla