tiistai 9. kesäkuuta 2015

Kesäkassit rantsuun!

Viime lauantai lähdimme Sallan kanssa toteuttamaan osuuskunnan omia tuotteita. Olimme tilanneet seulat ja värit Emo tuotteelta jo aikaa sitten. Seuloihin oli valmiiksi valotettu osuuskuntamme logo erikokoisina kuvina. Puuvillakassit ostettiin Muovitukusta, joka on liike Turussa joka myy monenlaista askarteluun  ja kädentaitoihin liittyviä materiaaleja. 

Juuri oikeanlaisen vadelmanpunaisen sekoittaminen vaikutti sen kaltaiselta grammapeliltä, että tätä suurpiirteistä avustajaa hieman hirvitti. Minä siis avustin ja hyvä niin, koska kouluajoilta jonkin asteiset traumat ovat jääneet sotkeutuneista kankaista. Painamisen jälkeen kassit saivat rauhassa kuivua muutaman tunnin, jonka jälkeen väri kiinnitettiin uunissa. Värin voi kiinnittää myös silittämällä 150 asteisella raudalla 5min ajan, mutta kuten todettua niin uunissa sai näppärämmin useamman kerrallaan.




                  Tiskiliinoja                     Sisustustyynynpäällisiä

Ja paljon paljon kangaskasseja. Tervetuloa ostoksille iltatorille, jossa he ovat kaikki kaupan. 

Kesäterveisin, Tanja

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Äidille ihana

Jos et vielä ole ehtinyt äidille korttia väsäämään, niin ei hätää tämän mallin mukaan se onnistuu nopeasti. 
Näitä tarvitset:
Korttipahvia
Lankaa (tässä muliinia)
Neulaa

Käytin tässä itse piparimuottia mallina ja naskalia reikien painamiseen. Kortin alla oli tuollainen käyttämätön tiskirätti, joka helpotti reikien tekemistä. Jos ei sinulta juuri tiskirättiä löydy niin vaikka jonkun villakangas ajaa saman asian. 

Kyllä tätä tehdessä on hyvin nostalginen olo. Muistan kun pienenä tehtiin näitä kuvia ja neulalla sitten pisteltiin menemään. Kyllä muistan myös sen hermojenmenon kun lanka meni solmuun ja äiti sitten auttoi. Katsotaan muistaako äitikin. 

Hyvää äitienpäivää kaikille!

Tanja

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Munkintekotekniikat testissä

Vappu ei ole vappu ilman pientä rasvapalon vaaraa tai sokeroituja sukanpohjia. Perheeseemme kuuluvien erikoisruokavalioiden vuoksi emme voi turvautua markettien tarjontaan. Loistava tekosyy munkkimäärän tuplaamiselle on leipomistekniikoiden testaaminen.


Googlesta (tuolta peruskeittiötumpelon keittokirjasta) löytyi mainio kananmunattoman munkin ohje. Sen ohella oli esitelty uusi, päivitetty tapa tehdä munkkeja. Edellisen päivän munkkivarantojen jo ehdyttyä päätimme testata tätä uutta metodia. Perinteisesti munkit on meillä tehty rei'ittämällä taikinasta muotoiltu pallo ja venyttämällä se muotoonsa. 

Tällä kertaa kertaalleen kohotettu taikina kaulittiin paksuhkoksi levyksi. Siitä irroiteltiin sopivan kokoisia munkkiaihioita lasilla.
















Aihiot rei'itettiin pienemmällä "muotilla" ja reikien sisältö otettiin talteen.

 Munkkeja kohotettiin hetkinen liinan alla...
 ...ja sitten paistettiin.
 Lopputuloksena oli reikämunkkeja ja pienen pieniä munkkipalleroita.
Molemmilla tavoilla saatiin aikaiseksi herkullisia, itsetehdyn näköisiä munkkeja, jotka katosivat nopsasti pöydältä. Uudella tavalla tehdyistä munkeista jääneet munkkipallerot olivat herkullisia ja leipomiseen kului hivenen vähemmän aikaa. Vuoden päästä meillä rei'itetään munkkeja uudella tavalla. Ja kun kerran leipominen on nopeampaa, niin taidamme tehdä heti taikinan kaksinkertaisena.


Mukavaa vapun jälkeistä kevättä kaikille ja muistakaa, että munkkeja
voi leipoa ihan vaikka äitienpaivän kunniaksi!

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Inhaa limaa!

Tämä "askartelu" villitsi meidän perheessä erityisesti nuoremmat miespuoliset jäsenet. Liman valmistus on hyvä ajoittaa esimerkiksi näin lauantai-iltaan, juuri ennen saunaa. Ja hyvä on myös se, että lattia olisi jo valmiiksi pesun tarpeessa. Lima-askartelun jälkeen meillä pesuun menivät niin miehet kuin myös lattia.


Inhan liman valmistukseen tarvitaan maissijauhoa, vettä ja elintarvikeväriä. Meidän kaapista löytyi parasta ennen päivämäärän ylittänyttä väriä, joka näin otettiin hyötykäyttöön.




Mittaa ensin mukillinen maissijauhoa astiaan, Jos kaapista löytyy, niin mukaan voi sekoittaa hieman Maizenaa. Sen avulla limasta tulee hieman sitkeämpää.
 Sekoita joukkoon puoli mukillista vettä.













Lisää joukkoon elintarvikeväriä.

 Sitten vaan leikkimään!
Bonuksena tässä hommassa oli se, että tavallisesti vastahakoiset miehenalut katosivat saunan lämpöön sekunneissa kun oli siivouksen vuoro.











Inhan liman resepti ja muita pienten miesten makuun olevia puuhia löysimme kirjastosta: Lasten hauska temppukirja, 2013.

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Kuulin kirppiksen kutsun

Kuinka moni teistä käy kirpulla eli kirppiksellä? Tunnet lähiseutusi parhaimmat mestat ja niiden tarjonnan. Minulla on suosikkini ja ehdoton traditio jo vuosien ajan ollut sunnuntaiaamun kirppiskierros. Ajattelin jakaa löytöni teille. 

Tämä ihanuus oli rullineen päivineen varsin mainio löytö. Hintaa myyjän mukaan oli kokonaiset 3€, meinasin tipahtaa. Ihanaa otin tämän!
Nämä edelliset ovat vanhoja löytöjäni ja todella käteviä lahjanarujen telineinä, eikö totta?
Vanhat kuperalasiset kehykset ovat aina kauniita. Tämä siis lähes A4 kokoa ja hintaa oli 3€. Tässä vieressä rivi jo omistamiani pienempiä kehyksiä. Kehykset ovatkin olleetkin osuuskuntamme vanhojen tavaroiden joukossa kysytyimpiä. 
Valkoiset lakanat pitsikoristein ovat ehdottomia pöytäliinoja ja näissä kahdessa oli vielä kauniit monogrammit. Hintaa 6€ yhteensä. 
Olen jo pitkään etsinyt valkoista emalikauhaa ja tällä kertaa sellainen löytyi. Tämän reissun yhteinen nimittäjä oli juurikin tuo hinta eli tämänkin hinta oli 3€. Teepurkki maksoi 20 senttiä ja nuo sakset. Sanoisinko voi taivas!! 
Raskaat ku mitkä ja Singer merkkiset ja terävätkin. Varsinaiset työsakset, vain kankaan leikkuuseen. Hieno löytö! Hintaan 5€
Tämä muodokas ihanuus on aitoa retroa. Suomalaista suunnittelua a la Marjatta Metsovaara. Hintaan 1€. Tajutonta kuinka kaunis tämä yksilö on. Muodoltaa se ei ole tavallinen, vaan sen kauniisti kauureutuva reuna vetosi minuun ja titysti se järkyttävän kokoinen piikki tuolla varjon huipulla. Täytyy olla varovainen ettei seivästä sillä ketään :) Kyllä tällä kelpasi vastaanottaa viime viikkojen kökkö sadekelit. Ja mikä hauskinta töissä työkaverini kanssa kiinnitimme varjojemme samankaltaiseen kuosiin.  Ja kyllä vaan saman firman ja suunnittelijan varjothan siinä vierivieressä huilailivat
Viimeiset löydöt olivat vanha naulakko ja mittatikku. Puuttuvien koulujen tilalle ajattelin kiinnittää kotoa löytyvät nupit ja hieman maaliakin pintaan laittaa. Hintaa yhteensä 5€. 

Täytyy sanoa että se sunnuntai oli kirppiskäyntien supersunnuntai. Yleensä niitä tulee vastaan silloin kun ei lainkaan lähde mitään hakemaan. Nyt olen löytöjäni parin viikon putsaillut ja puunaillut. Kyllä ne vaan ihania ovat! Jos siis haluat uuden harrastuksen, aloita kirppistely. Mutta varoituksen sana, se vie mennessään! 

Tanja





maanantai 9. maaliskuuta 2015

Pipo-päivitys


Sinne se sitten katosi, talvi.


Ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan. Pipo oli tarkoitus saada valmiiksi "tämän talven lumille". Pienen etsimisen jälkeen pihan nurkasta löytyi vielä jotain, mitä voi hangeksi kutsua. Vielä ehdin siis mainiosti pitää kiinni luvatusta. Neulominen ja päätetyö olivat jumittaneet hartioni niin pahasti, että edellisestä kavennuskierroksesta pipon parissa oli jo muutama viikko. Silloin mielessä kirkkaana ollut suunnitelma oli onnellisesti kadonnut. Helmineuleen kaventaminen kauniisti on, ainakin minulle, mahdotonta. Vinkkejä otetaan vastaan! 

Muutama kavennus per puikko -ajatuksella ja tiheällä sovitustahdilla tuli valmista melko nopeasti. Ahne kavennustahti aiheutti sen, ettei pipo peitä korvia ihan kokonaan, mutta sehän sopii hyvin tällaiseen "kevätpipoon". Perheen kuopus innostui pipoprojektin loppumisesta, hän on tilannut Angry Birds -pipon. Sakke vihreällä pohjalla on ohjelmassa seuraavana. Tällä tahdilla tuo pipo taitaa löytyä vasta joulupukin lahjasäkistä. Tässä vielä kuva valmiista kokonaisuudesta, lapaset toi joulupukki, pipo syntyi muutaman kuukauden aikana satunnaisten neulontapuuskien tuoksinassa.




Naistenpäivän kunniaksi meidän perheen pojat leipoivat munkkeja, joiden kaveriksi oli leivottava myös pullia ja korvapuusteja. Yhtä itse tehdyn näköisiä pipon kanssa nämäkin. Pipo lämmittää ja pullat maistuivat työpaikan kahvipöydässä, ulkonäöstä huolimatta. Karattiin lasten kanssa keväiselle kävelylle ja jätettiin mies siivoamaan keittiötä. Tuoreet munkit nautittiin takapihalla pihasuunnitelmaa tehden. 5-vuotiaan ehdotus vesiliukumäestä päätettiin yhteismielin jättää odottamaan lämpimämpää säätä. Epätrendikkäästi aion vielä nauttia iltapalaksi korvapuustin ja aloitan vasta huomenna sen laihduttamisen ja vaatekaapin järjestelyn ja aikaisin nukkumaan menemisen ja henkisen kasvun ja pihatyöt... 

Loppuun vielä Naistenpäivän jälkimainingeissa pieni muistutus naisenergian tärkeydestä:



sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Hyväksyvän tietoisen läsnäolon kurssi, Mindfulness

Hei vaan!
Silloin kuin minun viimeksi piti julkaista blogissa, minä annoin aikaa vain itselleni. Olin tuona päivänä mukana osallistumassa Mindfulness kurssille.  Olin kuullut menetelmästä jo aiemmin. Olin kokeillutkin kehoharjoituksen juuri kolme viikoa aikaisemmin. Lähdin siis vähän tietäen, avoiminmielin. Kurssin ohjaajana oli Veli-Pekka Mälkiäinen, Ceesto nimisestä yrtityksestä. Hän oli tavallinen suomalainen mies, joka oli hypännyt oravanpyörästä tähän niin unenomaiseen maailmaan. Salissa meille kaikille oli varattuna lampaantalja, filtti ja sellainen ihana iso nappula tyyny. 

Meitä oli koko salillinen ja meitä yhdisti kaikkia tämä hektinen, stressaava ja moneen suuntaan vetävä työelämä ja sen vaatimukset. Suorittaminen ja aikataulutus korostui lähes kaikkien puheissa. Itse ajattelin saavani apuja hetkessä elämiseen sekä tietysti vinkkejä omaan työhöni vietäväksi. Mindfulnessista voi saada apua keskittymiskykyyn ja stressinhallintaan. Sen avulla on saatu apua kivunhoitoon ja univaikeuksiin. Tarkoitus on elää tässä hetkessä, ei miettiä mennyttä, eikä murehtia tulevaa. Minä huomaan jatkuvasti tekeväni molempia. Hyväksyvässä tietoisessa läsnäolossa ei ole tarkoitus poistaa tai kieltää ongelmia ja ajatuksia, vaan oppia hyväksymään ne tuomitsematta ja arvostelematta. Tarkoitus olisi antaa ajatusten ja tunteiden tulla ja mennä takertumatta niihin. 

Teimme useita harjoituksia, joita voi helposti toteuttaa myös kotona. Tarvitset vaan itsekkäästi sen oman ajan. Harjoitukset kestivät muutamasta minuutista puoleen tuntiin. Perehdyimme myös tietoiseen syömiseen. Kuten kaikki tiedämme, ruokailuhetki ei yleensä keskity siihen olennaiseen eli maisteluun ja ruuan huomiointiin. Testasimme tietoista syömistä rusinoilla. Ensin tutkittiin rusinaa ihmetellen, kuin emme olisi koskaan ennen moista nähneet. Havainnoimme sen pintaa ja muotoa. Sitten käytimme hajuaistia ja sitten vasta sujautimme rusinan suuhun. Ennen pureskelua tuli kuitenkin ensin kielellä tunnustella sen pintaa. Pureskelun jälkeen kiinnitimme huomiota nielaisuus. Kaikki nämä tehtiin tietoisesti läsnäollen. Näinhän me teemme yleensä ravintolassa tai vaikkapa uutta hedelmää tai karamelliä maistellessa. Ohjaaja kehoitti meitä jatkossakin aloittamaan ruokailu vaikka muutaman suupalan verran samalla tavalla. Kokeilun arvoinen kokemus!


Mindfulness menetelmä piristi minua. Kertaakaan en kokenut sitä nukahtamista, jonka muutama muu koki. Hieman alkoi kyllä se kuorsaus ärsyttää, mutta niihin tunteisiinsa ei saanut jäädä kiinni vaan päästää irti. En ihan onnistunut, mutta jatkossa sitten. Kurssilta saimme mukaam-me CD:n jossa on kyseisiä rentoutusharjoituksia ja li-säksi ostin parit kirjat. Kirjat ovat se heikkouteni ja nämä sisälsivät paljon ihania harjoit-teita, joten sain itseltäni luvan ostaa ne.



Pistän nyt tähän loppuun vielä Ceeston nettisivun josta  jokainen voi ladata itselleen muutaman ilmaisen harjoitteen ja katsella lisätietoja heidän järjestämistään kursseista. 

www.ceesto.fi

Olkaatte hyvät!



              Läsnäolevin terveisin,
                                            Tanja


             




sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Tilannekatsaus pipoprojektiin


Vajaa kuukausi sitten tartuin pitkästä aikaa puikkoihin ja aloitin pipoprojektin. Alku sujui vauhdikkaasti, mutta innostus haihtui lumihankien tavalla. Ehdin jo aloittaa kavennukset ja pipo olisi loppurutistusta vailla, mutta tässä se lepää, hyllyä lämmittämässä.

Helmikuun alussa on riittänyt häiriötekijöitä, jotka vievät helposti tällaisen satunnaisneulojan huomion. Oman tuotoksen sijaan posti on tuonut tullessaan lehtiä, joissa on ihania ohjeita. Novita ja Suuri Käsityö olivat odotetusti täynnä kevättä hehkuvia ohjeita, mutta myös Kotiliesi hehkutti kansikuvassaan: "Keväiset langat inspiroivat", Niitä kuvia selaillessa kudin on vaipunut unholaan ja ajatukset ovat karanneet jo tulevan kevään värimaailmaan.

Valitsin jokaisesta lehdestä mielenkiintoisen ohjeen, jonka haluaisin itse toteuttaa, tai ainakin aloittaa. Lieneekö kiukkuisen kevätflunssan ansiota, että kevätteemasta huolimatta valitsin vaatteet/asusteet, jotka lämmittäisivät vielä takatalven yllättäessäkin.

Ylin kuva on Suuri Käsityö 2/2015 -lehden sivulta 70. Viitan valitsin ensisijaisesti siksi, että se on selkeä ja melko helppo, mutta suuri palmikko pitää mielenkiintoa yllä sekä neulojalla, että katsojallakin. Itselleni en viittaa neuloisi, mutta naapurin rouvalle se voisi olla juuri sopiva.

Vasemmanpuoleinen hihaton neuletunika on Novitan numerosta Kevät 2015. Tämä sopisi mainiosti toimistolle työpäivän piristykseksi. Taskut ovat ihana yksityiskohta. Malli taitaa olla kuitenkin hieman turhan myötäilevä tällaiselle lyhyelle pullukalle. Ohje on onneksi myös koolle XXL ja pituuden voi valita itselleen sopivaksi.

Kotilieden kolmannessa numerossa esitelty Kallas-keeppi on näin ystävänpäivän läheisyyteen sopivasti romanttisen vaalean sävyinen. Valokuva muistuttaa minua ensimmäisestä omasta kodistani, jossa silloin tällöin istuskelin leveällä ikkunalaudalla ihmettelemässä elämää ja unelmoimassa tulevasta. Keepissä käytetty mohairlanka tekee siitä ihanan utuisen näköisen.

Tämän illan vietän vielä lehtiä selaillen ja unelmoiden. Ehkä huomenna palaan omien puikkojen ääreen, koska kyllä tänä talvena vielä pipoakin tarvitaan.

Hankikantoa odotellessa,
Annika

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Piristävä pipo

Joulupukki toi tullessaan nämä ihanat villatumput, jotka selvästi kaipasivat kaverikseen jotakin. Lankavarastosta löysin useamman kerän samansävyistä Novitan Seitsemän veljestä -lankaa, joten yhden kerän hukkaaminen tuntui hyvältä ajatukselta. Vyötteessä neuletiheydeksi ilmoitettiin 18/21=10 cm sileää neuletta. Oma myssykokoni on pysynyt onneksi vakiona YO-lakin hankinnan jälkeen, joten turhalta mittausvaiheelta vältyttiin. Samoin skippasin suunnitteluvaiheen, ajatuksena oli vain kokeille miltä helmineule näyttäisi luonnonvalkoisessa neuleessa. Nopean laskutoimituksen jälkeen loin 118 silmikkaa koon 4 bambupuikoille. 

Toisella joustinneulekierroksella hoksasin, ettei 118 olekaan neljällä jaollinen, joustinosa ei mene tasan vaan kerroksen vaihtuessa on neljä oikeaa silmukkaa peräkkäin. Päätin, että pipoon tulee tehosteraita, neljä oikeaa silmukkaa, joka jatkuu koko pipon matkan. Parasta ilman ohjetta neulomisessa on se, ettei matkan varrella tule virheitä vaan ainoastaan uusia ideoita. Neljännellä kierroksella optimismi valtasi ajatukset, ehkä tämä on jo tänään valmis. Onneksi viidennellä kierroksella tapahtui nopea palautus arkeen, lapset piti nukuttaa, pyykit pestä ja ja ja... Toki aina voi neuloa vielä yhden puikon, ja vielä yhden... 

Neulominen vei ihan omaan maailmaansa ja aikaa vierähti tunnin verran. Mies laittoi lapset nukkumaan. Vaikka kiireinen arki onkin läsnä jokaisessa päivässä, puikkojen kanssa pääsin sitä mukavasti kasrkuun. Nyt on taas ajatukset kirkkaana, pää järjestyksessä ja ehkä jonain päivänä valmis pipo sitä päätä lämmittämässä.

Annika

P.S. Täältä voi käydä kurkkaamassa miten neulominen vaikuttaa mieleen:
http://yle.fi/uutiset/neulo_sukka_voi_paremmin/6687739
http://www.novita.fi/index.php?cms_cid=94447

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Mysliä, nam!

Uusi vuosi ja lupaukset. Ajattelin jakaa teidän kanssa tällaisen nopea mysliohjeen. Ohje on Teresa Välimäen ja kumppaneiden kirjasta Hyvää joulua, joulun herkkuja modernilla twistillä. Joulumysli lukee tuossa otsikkona, mutta eipä tämä herkku vaadi mitään tiettyä vuoden aikaa tai juhlaa maistuukseeni vallan mainiolle.
Näitä tarvitset:
5dl Kaurahiutaleita tai -leseitä
2dl pähkinöitä rouhittuna
1dl pellavansiemenrouhetta
1dl auringonkukansiemeniä
1dl kookosjauhetta
3rkl vaaleaa siirappia tai hunajaa
3rkl rypsioljyä
1tl kanelia
0,5tl inkivääriä
2dl kuivattuja karpaloita tai puolukoita

Sekoita kaikki muut, paitsi kuivatut marjat, sekaisin keskenään. Uuni 220 -asteiseksi ja siellä sitten 10-15min välillä sekoitellen. Sekoita paahdetun myslin joukkoon marjat. Ja nyt helppo mysli on valmis!


Sekoita ainekset
Levitä uusipellille

Lisää kuivatut marjat. Itse lisäsin karpaloiden kaveriksi vielä kuivatuita mustikoita ja ananaskirsikoita.  Ananaskirsikoita löysin Kuudes maku nimisestä liikkeestä.
Olivat uusi kirpeä tuttavuus, kannattaa kokeilla!
Myslin voit tahtoessasi purkittaa kauniisti. Ompas se sitten helppo vieminen vaikka ystävälle!

Tanja